Mitäs meille kuuluu?

Niin, mitäs meidän koirapuolelle kuuluu? Erittäin hyvää tällä hetkellä, pari viikkoa sitten oltiin junioreitten (Bruno ja Saaga) kanssa Mynämäellä näyttelyssä ja meillä meni tosi hyvin. Näyttelyt olivat ulkona ja paikan päällä satoi hieman vettä ja juuri kun meidän luokka oli alkamassa, alkoi satamaan rankemmin, mutta ei se menoa kamalasti hidastanut. No, siitä huolimatta mentiin melko hyvillä mielin kehään juoksemaan. Ensin oli siis Brunon luokka, urosten junioriluokka. Mun ja Brunon lisäksi kehässä oli vain yksi koirakko. Bruno juoksi tosi hyvin ja seisoi nätisti ja ilmeisesti tuomarikin tykkäsi, saatiin nimittäin EH (erittäin hyvä) ja luokkavoitto! Olin ihan yhtä hymyä, kun poistuttiin kehästä. Saa siitä vaan olla niin ylpeä! <3 Bruno muuten mitattiin 45 cm korkeaksi, vähän pieneksi jäänyt tämä meidän poika. Uroksillahan ihannekorkeus on 49 cm ja siitä saa olla 3 cm heitto kumpaankin suuntaan, eli tavallaan Bruno on vähän liian pieni. Koko ei toisaalta ole niin suuressa painoarvossa jos koira on muuten rotumääritelmän mukainen. Itse kuitenkin tykkään siitä, että Bruno on jäänyt vähän miniksi, minusta on aika hauska, että meillä on kaksi ääripäätä :D (Ransu on siis ihan suomenlapinkoiran ylämitoilla, 52 cm). Saaga sai myös EH:n, mutta oli muistaakseni luokkansa toinen tai kolmas.

Kehässä vesisateessa

Saman päivän aamuna, kun tulin takaisin Suomeen oli ollut Koski TL:llä myös näyttelyt joihin äitini oli mennyt junioreitten kanssa. Saagan kasvattaja oli esittänyt Saagan, sillä minä eikä pikkusiskoni kumpikaan ollut päässyt tosiaan paikalle. Saaga sai taas EH:n ja oli luokkansa viimeinen (eli kolmas jos oikein muistan). Äitini esitti Brunon ja oli ilmeisesti mennyt oikein erinomaisesti, koska poikahan otti ja nappasi ensimmäisen ERI:nsä (erinomainen)! Valitettavasti ei saatu vielä sertifikaatin arvoa, mutta kyllä me sekin vielä jossain vaiheessa saadaan..! Koskella Bruno myös oli ollut luokkansa voittaja, mutta toisaalta luokassa olikin vain Bruno... :D! Seuraavat näyttelyt ovat todennäköisesti silloin, kun en ole itse Suomessa, joten äiti varmaan esittää Brunon sielä taas. Pikkusiskoni haluaa myös esittää Brunon jossain näyttelyissä, joten voi olla että pääsenkin esittämään vähän eri koiraa seuraavissa näyttelyissä mihin itse pääsen.

Bordercollie spotattu! Rakastan tätä rotua ja sellaisen aijon myös itselleni hankkia joskus tulevaisuudessa. :)

Spotattiin näyttelyissä myös Brunon erittäin hyvin menestynyt isoisoisä Lecibsin Macce, joka on nykyään jo veteraani-ikäinen (12v.) Komea koira kyllä kyseessä :)

Temppuja ja agilitya ollaan myös treenattu epäsäännöllisen säännöllisesti. Muutama päivää sitten kasasin pihalle pari matalaa estettä ja treenattiin Brunon kanssa pieniä radanpätkiä pelkillä hyppyesteillä sekä lähettämistä yhden ja useamman esteen yli. Pujottelua ollaan yritetty harjoitella, mutta tällä hetkellä maa on niin kovaa, etten ole saanut pujottelukeppeinä toimivia aurauskeppejämme työnnettyä maahan. Pitäisi ostaa jostain sellaiset pidikkeet missä on piikit, jotta niitä olisi helpompi kiinnittää ja siirtää. Sisällä treenattiin pari kertaa lyhyttä tunnelia ja hyvin muistui sekin mieleen. Pitäisi pidempi tunnelikin hankkia ulkokäyttöön.

Temppupuolella ollaan alettu harjoittelemaan jalkojen välistä pujottelun eri variaatioita. Koitan pyytää pikkusiskoani joku päivä kuvaamaan, että saadaan videomateriaalia treeneistä. Nyt ollaan tehty sellaista, että minä peruutan ja Bruno pujottelee kuitenkin etuperin (se ei oikein osaa vielä itse peruuttaa, joten peruuttaen pujottelun opetan vasta myöhemmin). Bruno tajusi tämänkin aika nopeasti. Jalkojen välistä pujottelu tuntuu muutenkin olevan yksi sen lempiliikkeistä ja sillä saan hyvin koiran hereille ja kuulolle. Kuollutta leikkimistä ollaan myös harjoiteltu ja se onnistuu jo aika hyvin jos Bruno makaa. Pian aletaan varmaan harjoittelemaan istumisesta ja sitten kun se sujuu, voidaan siirtyä seisomisesta "kuolemiseen".

Arkitottiksesta meillä on hihnakäyttäytyminen vähän edelleen hakusessa ja koitetaan opettaa vetämistä pois. Tuntuu vaan, ettei koira millään tajua olla vetämättä... Ollaan kokeiltu monenlaista keinoa, eikä tunnu tepsivän. Jossain kohtaa älysin, että syynä saattaisi olla se, että meitä on kuitenkin muutama eri lenkittäjää, eivätkä kaikki välttämättä vaadi samalla tavalla. Kaikki temput Bruno on kuitenkin oppinut aina todella nopeasti, sillä minä olen ne itse sille opettanut. Nyt ollaan kuitenkin yritetty mahdollisimman samalla tavalla yrittää kitkeä vetämistä pois ja välillä Bruno meneekin jo tosi nätisti hihnassa.

Postaustahti pysyy varmaan aika hitaana edelleen ja voi olla että jos en muuten tässä lähiaikoina ehdi postaamaan, saattaa seuraava postaus tulla Saksasta, ken tietää..! ;)

Englannin reissu

Taukoa on taas kertynyt aika kiitettävästi, syinä mm. ajan puute (lue: bloggaajan laiskuus) ja viimeviikkoinen leirikoulu Englannissa. Tällä viikolla meillä on TET-viikko ja ensi viikko onkin sitten peruskoulun viimeinen viikko ja sen jälkeen seuraavan kerran opiskelenkin sitten jo jossain aivan toisessa koulussa.

Olimme tosiaan luokkani kanssa viikon mittaisella reissulla Englannissa. Lähtö oli sunnuntaiaamulla klo 4.45 koulumme pihalta ja lento lähti Helsinki-Vantaan lentokentältä yhdeksän aikoihin. Olimme Ensin Lontoossa sunnuntaista keskiviikkoon ja keskiviikkoaamulla lähdimme bussilla kohti Brightonia. Matkan aikana sekä illalla satoi hieman, muuten matkan aikana oli ihan kiva ilma. Omasta mielestäni olisi voinut olla hieman lämpimämpää, mutta ei se nyt niin paljoa matkaan kuitenkaan vaikuttanut. Toki olin pettynyt siitä, etten päässyt uimaan, mutta onneksi minulla on koko kesä aikaa päästä uimaan. ;)

Kuvassa melkein kaikkien laukut :)

Saavuimme siis sunnuntaina aamupäivällä Iso-Britannian aikaa Gatwickin lentokentälle ja lähdimme sieltä bussilla kohti hotelliamme. Bussimatka oli samalla ns. kiertoajelu, meillä oli bussissa opas kertomassa nähtävyyksistä sun muusta matkan varrella näkyvistä jutuista ja antoi ihan muutenkin käytännön vinkkejä. Matka kesti muistaakseni parisen tuntia, ja sen aikana kävimme mm. katsomassa Buckinghamin palatsia. Kiertoajelun jälkeen veimme tavaramme hotellille. Iltapäivällä menimme Brunswickille ja söimme siellä. Aika moni kävi myöskin vielä Starbucksilla hakemassa jotain. Sunnuntaina emme siis tehneet mitään kovin ihmeempiä, kunhan vain kiertelimme hieman alueella. Kävimme myös Regent´s Parkissa, joka on siis yksi aivan hervottoman kokoinen puisto.

Moottoriteitten varret olivat hämmästyttävän vihreitä

Buckingham Palace

Vasemmalla London Eye ja keskellä kellotorni jossa Big Ben on.

Lähikuva kellotornista

Pakollinen ruokakuva

Ja pakollinen lähikuva

Yksi henkilökohtaisista suosikeista, tykkään kuvan värimaailmasta :)

Regent´s Park

Maanantaina meillä oli aamupalan jälkeen lähtö kohti Madame Tussaudsia. Menimme undergroundilla (eli toisin sanoen maanalaisella) ja kaikkia hieman jännitti, miten se onnistuisi niin ison porukan kanssa. Hyvin se kuitenkin meni, eikä kukaan eksynyt tai jäänyt jälkeen.

London Underground

Joo siis tapasin Leonardo DiCaprion ;)

... ja Johnny Deppin... ;)

Pakolline posekuva

Shrekin suurin fani ikinä

Vähän huonosta kuvakulmasta koska ympärillä oli paljon ihmisiä mutta saa kelvata. Tuossa oli siis edessä yksi valokuvaaja ja kuvan olisi saanut ostaa hintaan £13, mutta pihinä en halunnut käyttää yhteen kuvaan niin paljon rahaa. Jälkeenpäin se kyllä vähän harmittaa, olisihan kunnon kuva ollut ihan kiva...

Madame Tussaudsin jälkeen menimme lounaalle ja sitten suuntasimme kohti The Tower of Londonia. Näimme kruununjalokivet ja paljon muuta hienoa. Towerin jälkeen lähdimme etsimäät englanninopettajamme (natiivi britti, ei valitettavasti päässyt mukaamme) suosittelemaa kahvilaa nimeltä Paul´s (jonka nimi muuten olikin ihan vaan pelkkä Paul), josta saisi kuulemma erittäin hyvää kaakaota. Etsimme jonkun aikaa ja kysyimme pari kertaa neuvoakin, ennen kuin löysimme paikan. Tilasimme kaikki kaakaota (mahtoi myyjää hämmästyttää, kun jonon etummainen tilasi yli 20 kaakaota... :D ) ja istahdimme kahvilan ulkopuolelle juomaan. Kaakao oli niin hyvää kuin odotinkin. Englanninopettajamme oli sanonut, että kaakao olisi niin makeaa, ettei sitä jaksaisi juoda enempää kuin yhden mukillisen, ja joidenkin kohdalla tämä pitikin paikkansa, mutta minä join kaksi mukillista ja yksi kaverini kolme, joten you were wrong! >:)

Nimeni meinattiin ensin kirjoittaa Anna, sitten olin Onna, ja sen jälkeen kirjoittaja päätyi Hanaan vaikka tavasin nimeni pariinkiin otteesee... :D no ei se mitään, saatiin porukalla ainakin hyvät naurut!

Towerin julkisivua

Tower Bridge

Beefeaters

Edustan ilmeisesti parhaiten näissä "älä edusta"-kuvissa... :D

Juotiin luokan kanssa yhteensä melko reilusti kaakaota... :D

Kävimme Piccaddilly Circuksella ja Trafalgar Squarella. Saimme hieman vapaa-aikaa (opettajilla ollut kova luotto, kun uskaltaneet päästää 15-16-vuotiaita teinejä keskenään keskelle Lontoota, vaikkakin meillä piti olla minimissään kolme hengen ryhmät) ja kävimme parissa kaupassa. Lontoosta sai muuten halpoja mansikoita, se tuli todettua parikin kertaa! :)

En tiedä miksi mutta tämä on yksi lempparikuvistani :D

Oli vissiin hauskaa roikkua leijonan sieraimista... :D

Tiistai-aamulla meillä oli museovierailut. Yksi ryhmä lähti kohti British Museumia ja toinen Natural
History Museumia. Itse menin jälkimmäiseen. Siellä oli mm. dinosauruksia ja erilaisia kiviä.

Natural History Museum 

Lounaan jälkeen pieni ryhmä meistä lähti kohti Forbidden Planettia, joka on eräänlainen fanituotekauppa. Siellä on mm. Marveliin, Doctor Whohon ja Harry Potteriin liittyviä fanituotteita. Itse ostin pari Doctor Who juttua.

Illalla menimme katsomaan musikaalin Lion King. Musikaali oli erittäin hyvin toteutettu ja tykkäsin siitä todella paljon. Meinasin kuitenkin nukahtaa lopussa, syynä ei ollut kiinnostuksen puute, vaan se, että musiikki oli äänenvoimakkuudesta huolimatta todella tasaista ja jollain tapaa unettavaa jumputusta. Yksi pikkupoika edessäni olikin nukahtanut musikaalin loppuvaiheilla, I feel you kid..!

Keskiviikko oli siirtymispäivä. Aamupalan jälkeen pakkauduimme bussiin ja lähdimme huristelemaan kohti Brightonia. Matka hotellilta vain Lontoon ulkopuolelle kesti reilusti yli tunnin vilkkaan liikenteen takia. Lähdimme nimittäin juuri rush hourin aikaan, jolloin ihmisiä on paljon liikkeellä. Loppumatka sujui kuitenkin paremmin. Melkein koko aamupäivän satoi vettä, mutta Brightonin hotellille saavuttuamme sade lakkasi melko pian. Veimme tavarat hotellille, mutta emme saaneet huoneita vielä käyttöön. Lähdimme kiertelemään aluetta. Kävimme Royal Pavilionin ulkopuolella. Kävimme myöhemmin myös The Pierillä, joka on siis todella iso laituri, jonka päässä on huvipuisto. Itse en käynyt laitteissa, koska en ole oikein huvipuistoihmisiä, mutta otin muista kuvia. Hieman illemmalla alkoi taas satamaan, ja kun huvipuisto suljettiin jonkun ajan päästä sateen takia lähdimme takaisin hotellille.

Aina WiFiä etsimässä... ;)

Torstaina kävimme Royal Pavilionissa ja SeaLifessa. Niitä ennen olimme melkein kaksi tuntia rannalla. Saattaa kuulostaa tylsältä, mutta oikeasti ranta oli aika kiinnostava, sieltä löytyi kaikkea mielenkiintoista ja nähtiin jopa kaksi koiraa. ;) Royal Pavilionin kierros oli ihan hyvin opastettu, mutta mielestäni se oli ehkä hieman tylsähkö. Kierros olisi saattanut olla mielenkiintoisempi, jos Pavilionissa olisi päässyt liikkumaan hieman vapaammin, mutta kulkureitti oli tarkasti rajattu ja mihinkään ei saanut koskea eikä kuvia saanut ottaa sisällä. SeaLife oli ihan mielenkiintoinen, saimme koskea merisiilejä ja -tähtiä ja näimme paljon erilaisia kaloja ja kilpikonnia yms. En vain oikein ole varma, mitä mieltä olen tällaisista isoista akvariumeista. Toki tykkään siitä, että ne pelastavat merieläimiä ja ettei pelastettuja yksilöitä useimmiten voi päästää takaisin luontoon vapaaksi, koska ne eivät siellä pärjäisi ja tavallaan minulla menee vielä sekin, että uhanalaisia lajeja koitetaan elvyttää tällaisissa paikoissa, mutta eihän sitä kukaan todellisuudessa tiedä, millaiset olo eläimillä sielä on. No, kolikolla on kääntöpuolensa ja minä en asialle mitään voi tehdä, mutta toivotaan, että eläimillä on sielä hyvät oltavat.

Kalkkikivi

Aaltojen uhri

Kalmarin tukiranka

Isompien aaltojen uhri

Toinen rannalla bongatuista koirista

Royal Pavilionin julkisivu

SeaLifen sisäpuolelta

Yhden altaan alapuolella menevä tunneli. Valitettavasti valaistus oli sen verran huono tuolla, etten onnistunut ottamaan kaloista hyviä kuvia. Altaassa oli kuitenkin muutama erilaista haita ja pari isoa kilpikonnaa plus pienempiä kaloja.

Iltapäivällä ennen ruokaa meillä oli muutama tunti vapaa-aikaa esim. shoppailua varten, mutta minä ja pari kaveriani vai chillasimme hotellilla ja kävimme yhdessä välissä Starbucksilla, koska Happy Hourin ansiosta sieltä sai Frappuccinon puoleen hintaan.

Perjantaina meillä oli ohjelmassa opetuksellisesti vain Brighton Museum. Paikka oli ihan mielenkiintoinen ja sain mm. inspiraatiota mahdollisesti mekon ompelemiseen. Museon jälkeen meillä oli viiteen asti aikaa shoppailla ja syödä jotain pientä (kello oli siis vasta kaksitoista) ennen kuin menisimme syömään illallista. Kävimme kavereitteni kanssa ensin Churchill Squaren kauppakeskuksessa ja ostin mm. meikkejä ja muutaman vaatteen. Myöhemmin suuntasimme Primarkiin, josta sai todella halvalla kaikkea. Ostin mm. vaatteita, ballerinat ja äidille tuliaisiksi puhelimeen kuoret. Primarkin jälkeen veimme ostoksia hotellille ja sitten lähdimme hakemaan ruokaa. Sen jälkeen menimme etsimään yhtä suomalaista pubia, josta englannin opettajamme oli meille maininnut. Ja ei, emme menneet sinne juomismielessä, vaan siinä mielessä, että voisimme jutella suomalaiselle omistajalle. Itse omistaja ei ollut paikalla, mutta hänen poikansa oli ja juttelimme hänelle hetken aikaa. Sen jälkeen suuntasimme takaisin hotellille lepäämään ennen illalliselle lähtöä.

Nimeni hieroglyfeillä. Olen joskus ala-asteella historian tunnilla joutunut kirjoittamaan nimeni näin ja kotkien piirtäminen oli täyttä tuskaa :D

Lauantaina aamulla bussi lähti hotellilta varttia vaille kuusi kohti Gatwickin lentokenttää. Lennon piti lähteä alunperin muistaakseni 9.05, mutta se myöhästyi reilu puoli tuntia. Lento kesti parisen tuntia ja bussimatka Helsingistä takaisin koululle hieman alle kaksi tuntia. Olimme koululla n. viideltä Suomen aikaa.

Matka oli kaikenkaikkiaan erittäin onnistunut ja ikimuistoinen, onneksi hain silloin aikoinaan enkkuluokalle. Sain viettää ihanan viikon luokkakavereitteni kanssa ja mielestäni tämä kruunasi oivasti ysiluokan. Rakastan koko porukkaa ja ikävä tulee ysin jälkeen! <3