Työaikani olivat joka arkipäivä ensin yhdeksästä kahteentoista ja "päivatauon" jälkeen vielä neljästä seitsemään. Tavallaan siis aika rankkoja ja pitkiä päiviä siinä mielessä, etten melkein mitään muuta arkipäivisin kerennyt tekemään, mutta näillä mentiin. Keskiviikkoaamuisin oli vain leikkauksia, jotka veivät vähemmän aikaa kuin normaalit vastaanottoajat, joten niihin mun ei ollut pakko mennä. Ensimmäisenä keskiviikkona olin mukana seuraamassa leikkausta, mutta seuraavat keskiviikkoaamut olin kotona ja nukuin pitkään. Kuljin vähän vajaa viiden kilometrin työmatkani pyörällä, joten klinikaltakin sanottiin, että kivempi kun ei tarvitse sen vähän reilu tunnin takia pyöräillä edes takaisin.
Kyseessä oli melko pieni klinikka, jota ei varsinaisesti varmaan edes voi klinikaksi kutsua, mutta paremman sanan puutteessa kutsukaamme sitä joka tapauksessa klinikaksi. Eläinlääkäreitä oli kaksi ja eläinhoitajia kaksi, mutta suurimman osan ajasta paikalla oli vain toinen eläinhoitajista ja vaihtelevasti yksi tai kaksi lääkäriä. Sain avustaa lähinnä eläinhoitajan tehtävissä, eli eläinten kiinni pitämisessä, siivoamisessa ja juoksupojan hommissa toimimisessa. Täysi-ikäisyyden ansiosta sain myös pari kertaa avustaa röntgenissä.
Työskentelyn ohella en kauheasti arkipäivinä mitään futiksen MM-kisojen seuraamisen ja ylioppilaskirjoituksiin lukemisen ohella kerennyt tekemään, mutta viikonloppuisin touhusin pikkuserkkujeni kanssa sitten senkin edestä ! Ensimmäisenä viikonloppuna olimme katsomassa toisen pikkuserkkuni jalkapallopeliä ja sen jälkeen suuntasimme niin sanotuille katufestareille. En tiedä, onko Suomessa varsinaisesti mitään vastaavaa, mutta pikkuserkkuani lainatakseni kyseessä on tapahtuma, jossa ihmiset tapaavat toisiaan, juovat, syövät ja kuuntelevat musiikkia. Paikan päältä löytyy siis sekä syötävää että juotavaa ja muutama musiikkipiste. Nuoret lähinnä juovat tällaisissa tapahtumissa, mutta ihan hauskaa oli päästä näkemään muutakin kuin omaa kotikatua. Toinen viikonloppu kului sekin melko jännittävissä merkeissä, pääsin toisen pikkuserkkuni ja hänen kavereidensa kanssa nimittäin vesihiihtämään ! Kyseessä oli varta vasten vesihiihtoa ja wakeboardingia varten rakennettu paikka: vesihiihto ei tapahtunut veneen perästä, vaan hiihtohissimäisesti narun perässä roikkuen radalla, jossa pystyi olemaan useampi samaan aikaan. Mulle tämä oli ensimmäisen kerta vesihiihtämässä enkä ollut kovin hyvä, ensimmäisellä yrityksellä kaaduin heti liikkeelle lähtiessä ja seuraavalla parilla kerralla kaaduin ensimmäisessä kurvissa. Ihan mielettömän hauskaa kuitenkin oli, pikkuserkun kaveritkin olivat todella mukavia ! Pikku haaveria onnistuin saamaan, viimeisen kaatumisen jäljiltä meni ilmat pihalle ja niska tuntui omituiselta, varpaaseenkin olin jostain onnistunut haavan saamaan. Niskat olikin sitten seuraavat pari päivää ihan jumissa... :D
Kolmas viikonloppu meni Reinin rannalla, jälleen katufestareilla, tällä kertaa hieman edellistä isommilla. Tällä kertaa hengasin minua pari vuotta nuoremman pikkuserkkuni kanssa, ja oli hauskaa. Festarit kestivät neljä päivää ja viimeisenä iltana oli vielä ilotulitus. Onnistuimme löytämään melko hyvät paikat sillalta ja näimme koko ilotulituksen hyvin. Viimeisenä viikonloppuna en paljoa kerennyt tekemään, lentoni lähti lauantai-illalla Frankfurtista takaisin kohti Suomea. Ikävän flunssan onnistuin jostain saamaan pari päivää ennen kotiin lähtöä ja kevyen kuumeen takia missasin kaksi viimeistä työpäivääni, mutta kaikesta huolimatta ihan älyttömän onnellisena lähdin takaisin kotiin ! Ja voi sitä iloisen, pyörivän ja heiluvan karvakasan määrää, kun tulin kotikotiin, Bruno oli mut nähdessään vähintään yhtä onnellinen kuin minäkin !
Kuukausi ilman koiraa oli samaan aikaan sekä helppo että vaikea. Kuten aikaisemmin mainitsin, arkipäivisin ei paljoa vapaata aikaa ollut, joten siinä koiran poissa oloa ei tavallaan huomannut. Viikonloppuisin kuitenkin tuli niitä tylsiä hetkiä kun ajatteli, että mitä sitä nyt tekisi kun ei sitä koiraa ole. Ja ai vitsi kun olikin kiva lähteä koiran kanssa lenkille heti ekana päivänä takaisin Suomessa ! Eka viikko takaisin Suomessa on myös kulkenut melko nopeasti, pidin taukoa ylppäreihin lukemisesta ja viime viikonloppu kului Ruisrockin parissa. Paljon on siis jo tähän mennessä kesää kerennyt tapahtua, mutta se ei menoa hidasta, tästä tulee kyllä ehdottomasti yksi ikimuistoisimmista kesistäni !
