Sivut

Näytetään tekstit, joissa on tunniste koira. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koira. Näytä kaikki tekstit

maanantai 15. elokuuta 2016

Blogiarvosteluja

Hupsista, unohdin viikonloppuna kirjoittaa nämä arvostelut! Tai voiko niitä kovin arvosteluiksi sanoa :D. No, kaippa niistä voi sitäkin nimeä käyttää. Elikkä siis linkkaa blogisi- postauksen kommentteihin tulleita blogeja, olkaa hyvä (parempi taas myöhään kuin ei milloinkaan)! Jokaisen blogin kohdalla on kuva blogin bannerista/ulkoasusta, osoite blogiin, bloggaajan oma kuvaus blogista ja omia mietteitä blogiin liittyen. Kerron nyt vain positiiviset puolet jokaisesta blogista koska en negatiivisiin halua tarttua eikä kukaan niitä kaipaa. Muttamutta, asiaan!



"Hei! Ja tervetuloa!

Blogi kertoo 15-vuotiaan tytön junior handler harrastuksesta ja koirien esittämisestä näyttelyissä. Blogi päivittyy säännöllisen epäsäännöllisesti, ja se sisältää, yleensä, suuria ja hyvälaatuisia kuvia.
Blogin pitäjällä itsellään on yksi koira 5-vuotias ranskanbulldoggi uros FI EE MVA Onorato Del Jodonel "Jimi".
Kommentit ovat erittäin tervetulleita ja lukijaksi saa liittyä!"

Tekstin perusteella blogi vaikutti minusta mielenkiintoiselta ja loppujen lopuksi päätyikin lukulistalle. Tykkään ulkoasusta ja esittelyteksti on riittävän pituinen ja kattava. Postauksissa on hyvälaatuisia kuvia ja vaihtelevuuttakin löytyy. Jos jotain jäin kaipaamaan, niin se oli kunnolliset esittelysivut kirjoittajalle ja tämän koiralle, mutta ne eivät aivan välttämättömiä ole. Tämän blogin kautta pääsee paremmin sisään tähän junior handler-maailmaan, itse olen ainakin joskus miettinyt, että miten se oikein käytännössä toimii. Muutenkin on kiva aina lukea hieman muiden kokemuksista näyttelymaailmasta. Kaikin puolin kiva blogi, jota suosittelen vilkaisemaan, jos näyttelymaailma yhtään kiinnostaa. :)



"Hei ja tervetuloa!

Tämä on koirablogi mikä käsittelee äidin ja tyttären kolmen rakkaan tassukkaan elämää ja harrastuksia.
Pää kirjoittajana toimii 20vuotias ''tyttö'' Kuopiosta sekä sillointällöin kirjoituksista vastaa ''Mamma''.

Poppooseemme kuuluu vuonna 2009 syntynyt ja kastroitu Mittelspitz uros Puffejoka on meidän niinsanottu kantaisä.
Toisena joukkoomme eksyi vuonna 2014 syntynyt Kleinspitz narttu Elli joka on Mamman sijoituspenikka Magical Rose's kennelistä.
Kolmas ja ehkä tämänhetkinen päätähti on vuonna 2009 syntynyt sekä steriloitu Kleinspitz Ruusu Pienenpolun kennelistä, joka on myös Ellin äiti.

Tällähetkellä blogin päällimmäset puheenaiheet ovat näyttelyt sekä nuorimmaisen pennun kasvu ja tulevaisuus"

Ulkoasu on tässä blogissa melko simppeli ja valkoinen, mutta omalla tavallaan kiva ja tykkään varsinkin koodauksesta. Esittelyteksti on kattava ja sivuilta löytyi hyvin tietoa koirista ja muusta tarpeellisesta. Kuvat ovat hyvälaatuisia ja postauksia on monen moisia. Koirat ovat suloisia, joten suosittelen ihan vaan senkin takia vilkaisemaan! ;)


Tällä hetkellä tämän blogin osoite ei valitettavasti toimi, en tiedä syytä, mutta sen takia en nyt sitten saa tähän tätä arvostelua tehtyä. Harmi sinänsä, koska oli ihan kivan oloinen blogi, muistaakseni olen joskus ennenkin eksynyt kyseisen blogin sivuille. :) Kirjoittajan toinen blogi löytyy kuitenkin täältä. Tämäkin blogi on kiinnostava ja päätyikin lukulistalle.



"Tarina nuoren saksanpaimenen harrastamisesta TOKO:n, jäljen ja esineruutuilun parissa. Sivuroolissa pikkumusta schipperke."

Banneri on aika yksinkertainen, mutta pidän siitä, mielestäni se sopii hyvin tähän blogiin. Ulkoasu muutenkin on pidetty aika simppelinä, mutta mielestäni se on kivaa vaihtelua blogimaailmaan. Ei ulkoasun tarvitse aina olla ylikoodattu jotta se olisi silmää miellyttävä. ;) Esittelyteksti on lyhyt ja ytimekäs ja sivuilta löytyy hyvin tietoa. Postauksissa on hyvälaatuisia kuvia ja videoitakin löytyy. Innolla jään seurailemaan tätä blogia, saan täältä toivonmukaan meille lisää treenimotivaatiota ja ideoita, ja nyt koulujen alkaessa (minulla muuten alkaa huomenna lukio, iik..!) päästään seuraamaan kirjoittajan opiskelua kennellinjalla.



"Tervetuloa

Blogi käsittelee pääasiassa cockerspanieli-neidin harrastustoimintaa, kuten TOKOa, agilitya ja näyttelyitä, sekä niissä onnistumisia ja epäonnistumisia. Näiden ohessa käydään läpi myös ihan meidän arkielämää.
Satunnaisia postauksia tulee myös liittyen koirien terveyteen, kun työn puolesta käyn luennoilla.

Vierailevana tähtenä nähdään usein tädin cockerityttö."

Tässäkin blogissa ulkoasu on melko yksinkertainen, mutta toimii hyvin. Bannerissa esim. teksti voisi olla jollain toisella fontilla, jotta se toisi lisää mielenkiintoa ja näyttäisi huolitellummalta, mutta tekstin väri on hyvä, se sopii hyvin blogin nimeen. ;) Tykkään "luetuimmat postaukset"-kohtien koodauksesta. Esittelyteksti on hyvä ja siitä löytyy blogin perussisältö tiivistettynä. Postauksissa on yleensä hyvin kuvia ja tekstiä on sopiva määrä. Mielenkiintoinen blogi, suosittelen kuitenkin vilkaisemaan!




Voijettä, miksei tää blogi ole jäänyt mun lukulistoille! :D olen ennenkin vieraillut kyseisessä blogissa, mutta jostain syystä ei silloin jäänyt luettavaksi. Esittelytekstiä blogista ei löydy, mutta ei se nyt kovin häiritsevää ole. Esittelysivut ovat kattavia ja ah, rakastan temppuohjeita aivan kamalasti! <3 tästä blogista olen saanut niin paljon vinkkiä ja ideaa tulevaisuuden tempputreenejä varten, ohjeet ovat selkeitä ja esimerkkivideot auttavat hyvin. Postaukset ovat muutenkin monipuolisia ja sisältävät hyvälaatuisia kuvia. Tykkään myös blogin ulkoasusta. Kaikin puolin blogi on aivan ihana ja varmasti seurailen tästä eteenpäin aktiivisesti postauksia. Ehkä me joskus Brunonkin kanssa opitaan noin paljon temppuja! ;)



"Blogi elämästäni siperialaisten ja australianpaimenkoirien kanssa.
Haaveilua omasta valjakosta ja koiramäärän kasvamisesta.
Astetta tyhmempää ja hölmömpää huumoria ja sarkasmia on havaittavissa, joten pidäppä pipos löysällä!

Kuulumme myös Best Friend:n #testihaukut tiimiin."

Esittelytekstin perusteella kuulosti mielenkiintoiselta blogilta, joten innolla lähdin tätäkin tutkimaan. Ulkoasu on kiva, tietty aina jotain hienosäätöä voi tehdä, muttei nyt mitään omaan silmään häiritsevää iskenyt näkyville. Esittelysivut sisältävät hyvin tietoa ja postauksissa on hyvälaatuisia kuvia. Varmasti jään tätäkin blogia seurailemaan, olen joskus itsekin haaveillut siperialaisesta vaikka sittemmin on sekin jäänyt, enkä enää koe sitä oikeaksi roduksi mulle. Upeita koiria joka tapauksessa ja blogi on ihan vilkaisemisen arvoinen!

Yhteenvetona: kivoja blogeja kaikki, jään seurailemaan innolla. :)




tiistai 5. huhtikuuta 2016

Puhelimen purkua

Mulla on ollut viime viikkoina aika monta koetta ja muuta kouluprojektia, joten blogi on jäänyt vähän taka-alalle, mutta päätin nyt tulla taas vähän kirjoittelemaan. Koska minulla on kännykkä aika useassa paikassa mukana, tulee sillä aina näpsittyä vähän kuvia. Mutta tietenkään mulla ei ole kameraa saatikka edes kännykkää mukana, kun tapahtuu jänniä. Yhtenä päivänä, kun olimme pikkusiskoni kanssa iltakävelyllä, näimme kolme peuraa maksimissaan kahdenkymmenen metrin päässä meistä ja kummallakaan ei ollut kännykkää mukana. Tietty se vähän jäi harmittamaan, ettei saanut ikuistettua noita upeita luontokappaleita, mutta pääasia on, että ylipäätään näimme ne ;).

Mutta itse asiaan, päätin nyt sitten julkaista muutamia valittuja paloja täälä bloginkin puolella. Kännykällä kuitenkin saa aika hyvin noita tilannekuvia... ;)

Kirjoittelen seuraavan kunnon postauksen, sitten kun ehdin paremmin! Aina näin maaliskuusta aina toukokuun alkuun asti on koulussa se pahin koeryysis (valtakunnallisetkin tulossa, jäiks!), josta koitan nyt selvitä kunnialla läpi, onhan tämä kuitenkin viimeinen kevääni peruskoulussa, hui..! No mutta kuitenkin, kuvien pariin, olkaa hyvät! (Kuvat eivät ole minkään valtakunnan aikajärjestyksessä.)


Kassu oli päättänyt mennä peittoni sisälle nukkumaan, ja tämä ei siis ollut ensimmäinen eikä kyllä viimeinenkään kerta :D


Pestiin Bruno ennen sen ensimmäistä virallista näyttelyä ja kaveri oikein nautti kuviattavana olemisesta

Saaga on ollut monta kertaa tallilla mukana ja joka kerta pitää päästä nuolemaan jonkun turpaa

Kameran diy-sateensuoja :D


Oltiin Hirvensalossa laskettelemassa ja menin toista kertaa ikinä lumilaudalla, ja siitä ekasta kerrasta oli varmaan yli kolme vuotta aikaa ainakin :D



No words needed :D

Jaa a, kylmälaukku oli näemmä mielenkiintoinen


Joo ollaan ihan samannäköisiä

Mun koira on nopeempi ku sun koira

Teksti kertoo kaiken :D

Snapchatin filttereillä leikkimistä
Silloin, kun oli vielä lunta
Olin kokeilemassa yhtä superihanaa nuorehkoa ponia, jota olisin voinut alkaa vuokraamaan ja harmittaa että se on vähän turhan kaukana. Oli kyllä sen verran ihana poni <3
Tossa muutama viikko sitten alkoi kesken ratsastuksen yhtäkkiä pyryttämään ihan täysillä lunta
Ajoissa lenkittämässä koiria

Ja taas on peitto vallattu
Ahkeraa kokeeseen lukua




Jaa a, mitähän mahdettiin tuolloin Jyskistä hakea... :D

Hiukset hyvin, kaikki hyvin

Minut voi lisätä snapchatissä nimimerkillä hannasoufiah ,lisäilen aika usein kaikki takaisin :). Snapchatistä pystyy seuraamaan hieman ajankohtaisemmin jokapäiväistä elämäämme, vaikkakin blogiin tulee tarkemmin ja laajemmin kaikki :).






keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Lajeihin tutustumista

Tänään (keskiviikko 9.3.) oltiin Brunon kanssa erään koiraseuran järjestämän agility ja rally toko-kurssin ensimmäisellä kerralla. Olemme aikaisemmin käyneet saman seuran järjestämissä kenttätreeneissä, joissa harjoitellaan lähinnä tokoa. Itse olen kuitenkin ollut melkein aina kiinnostunut agilitysta ja olen aina halunnut päästä kokeilemaan sitä kunnolla. Nyt sitten tuon kurssin avulla meille avautui tilaisuus päästä tutustumaan lajiin paremmin.

Kuvituksena taas erä vanhoja, aiheeseen liittyviä kuvia. Kuvassa Tessu, meidän vanha koira joka lopetettiin sairauden takia helmikuussa 2015 sen ollessa vasta 6-vuotias. Kuvanottovuosi taitaa olla jotain 2012-2013 luokkaa. Este n. 50 cm


Suurin osa tunnista harjoiteltiin rally tokon muutamaa liikettä ja lopuksi sai kokeilla itsenäisesti erinäisiä agilityesteitä. Tunnin lopuksi ohjaaja kävi kysymässä jokaiselta kumpaa lajia (vai molempia) haluaa mieluummin treenata. Samalla meidät jaettiin myös kahteen pienempään ryhmään seuraavaa kertaa varten. Koirienkin on sitten helpompi keskittyä, kun hallissa on vähemmän koiria samaan aikaan.

Samalta vuodelta kuin ylempi kuva. Esteen korkeus n. 40 cm


Tunti alkoi sillä, että ohjaaja kertoi molemmista lajeista hieman tietoa ja sitten näytti koiransa kanssa muutamia esimerkkejä sekä rally tokosta että agilitysta. Sen jälkeen kaikki siirtyivät hallin puolelle. Meitä oli kaiken kaikkiaan kahdeksan koirakkoa, mutta kaikilla oli silti ihan hyvin omaa tilaa. Ensimmäiseksi alettiin harjoittelemaan peruuttamista. Tämä auttaa koiraa "löytämään" takaosansa ja oppimaan käyttämään sitä. Ohjaajan sanojen mukaisesti "jotkut koirat eivät edes tiedä takapään olemassaolosta" :D. Toinen takapään aktivoinnissa ja vahvistamisessa ja samalla hyvänä alkulämmittelynä toimii koiran käskeminen maahan ja siitä seisomaan monta kertaa peräkkäin. Me kuitenkin pääsääntöisesti harjoiteltiin tuota peruuttamista, mutta jottei koira kyllästyisi, teimme aina välissä kaikkea muutakin. Ideana oli se, että koira ohjataan herkun ja käsien avulla astumaan askeleen taakse päin. Käsien ja namin asento riippuu koirasta, Brunolla esimerkiksi auttoi se, että nami oli suunnilleen kuonon korkeudella ja sitten ns. työnsin sitä hieman kuonosta jolloin se lähti peruuttamaan. Yhdestäkin askeleesta palkittiin aluksi. Jos koira meni istumaan peruuttamisen sijaan, syynä oli todennäköisimmin se, että käsi oli liian korkealla. Bruno älysi peruuttamisen kuitenkin aika nopeasti ja nyt siltä onnistuu jo muutaman askeleen peruutus. Tätä sitten treenataan kotona vielä lisää.

Peruuttamisen jälkeen mentiin p-käännökseen. Tässä koiran pitäisi myös käyttää takapäätään. Koiran tulisi aluksi olla ohjaajan vieressä ja siitä tehdään sitten 270 asteen käännös, tästä tulee siis p-kirjaimen muotoinen käännös eli asteita ei kannata jäädä miettimään. Tätä tehtiin molempiin suuntiin ja tavoite oli saada koira kääntymään mahdollisimman pienessä tilassa ilman että se istuu. Meillä käännös oikeaan meni oikein hyvin, mutta vasemmalle kääntyessä, eli koiran ollessa ns. sisäpuolella Bruno meni miltei koko ajan istumaan. Tässä meille siis myös lisää kotiläksyä.

Tessu, vuosi 2014 ja itse viritellyt esteet. Esteen korkeus jotain 50-60 cm luokkaa.


Viimeisenä rally toko-liikkeenä oli eteen meno. Koira otettiin ensin perusasentoon ohjaajan viereen ja sitten se ohjattiin siitä ohjaajan eteen istumaan. Bruno keskittyi pari ensimmäistä kertaa aika hyvin, mutta koska kyseessä on nuori koira, lopahti kiinnostus melko nopeasti. Ohjaajamme oli kuitenkin mukava ja ymmärtäväinen ja suositteli ulkona käymistä jos se auttaisi tilanteeseen. Olimme hallissa vielä hetken aikaa ja yritin saada Brunon huomion itseeni ympäristön sijaan. Kun tämä kerran sitten onnistui, palkistin koiran ja suunnattiin hetkeksi ulos nollaamaan tilanne. Omasta mielestäni hoidin tilanteen melko hyvin kun en hermostunut, vaikkei koira kuunnellut (minulla on siis hieman taipumusta tähän... :D ). Halusin kuitenkin koiran keskittyvän hetken itseeni ennen kuin pidämme paussin. Tämän takia otin siis vain nopeasti kontaktin enkä mitään vaikeaa, jottei koira mene vielä enemmän lukkoon.

Kun tultiin takaisin sisälle, keskittyi Bruno taas paremmin. Tässä vaiheessa saimme itsenäisesti kokeilla agilityesteitä. En muista mitä otimme ensimmäisenä, mutta kaiken kaikkiaan tutustuimme puomiin, A-esteeseen, renkaaseen, keinuun ja pussitunneliin.Näiden lisäksi menimme myös muutaman kerran ihan tavallisen hyppyesteen ja tunnelin, mutta ne olivat jo Brunolle tuttuja. Ja jos joku nyt järkyttyy siitä, että olen yksinäni mennyt koiran kanssa kontaktiesteitä niin ei huolta, olen tietoinen siitä, että koiran pitää koskettaa esteitten päissä olevia kontaktialueita ;). Tämän takia esimerkiksi puomiin tutustuessa toin Brunon ensin esteen päähän ja annoin sen kiivetä ensimmäiselle kontaktialueelle ja palkkasin sen siinä, jonka jälkeen nostin sen pois esteen päältä. Tein näin pari kertaa, että koira sai vähän tuntumaa siihen, millainen pinta ja este ylipäätään on kyseessä. Sen jälkeen menimme puomin muutaman kerran rauhallisessa vauhdissa päästä päähän, siten että pysäytin Brunon loppupäässä olevalle kontaktialueelle ja palkkasin siinä. Tämän lisäksi koira sai tulla alas puomilta vasta kun vapautin sen. A-esteen kanssa teimme samalla tavalla paitsi että emme menneet kertaakaan sitä vielä kokonaan, kävimme vain alkupään kontaktialueella kiipeämässä ja palkkasin ja nostin koiran pois. Hauskaa tässä oli kuitenkin se, että kun toin Brunon A-esteen eteen se lähti miltei heti epäröimättä sitä itse kiipeämään ja olisi jatkanut pidemmällekin, ellen olisi pysäyttänyt sitä :D. Selkeästi agility on tämä meidän lajimme! ;)

Luonnonesteitä ollaan jo pennusta asti hypätty ihan itsenäänkin :)


Keinun kanssa äitini tuli auttamaan. Äiti piti keinusta kiinni ja minä ohjasin koiran keskelle lautaa ja pysäytin siihen. Sitten äiti laski keinun hitaasti alas. Pysäytin koiran vielä kontaktialueelle ja vapautin sitten palkkauksen jälkeen. Näin mentiin muutama kerta.

Pussitunneli oli hauska tapaus myöskin. Äiti ohjasi Brunon pussitunnelin toisesta päästä sisälle ja minä menin toiseen päähän houkuttelemaan. Bruno älysi tämänkin nopeasti, vaikka tunnelin toinen pää oli "suljettu" eikä se näinollen nähnyt tunnelin läpi. Vaikkei tänään ollutkaan missään esteessä vauhdikasta menoa, huomasi koiran uteliaisuuden ja rohkeuden uusien asioiden kanssa.

Lopuksi otettiin pari kolme kertaa rengaseste, sekään ei tuottanut sen pahemmin ongelmia, Bruno oli vain tässä vaiheessa jo sen verran väsähtänyt, ettei se jaksanut kovin montaa hyppyä keskittyä. Hyvään suoritukseen oli kuitenkin kiva lopettaa ja innolla odotan ensi viikon kurssikertaa.

Nyt vain täytyy muistaa kotona harjoitella peruuttamista ja p-käännöstä sekä maahan-seiso-sarjaa että saamme takapäätä aktivoitua ja enemmän käyttöön. Brunon kanssa tätä ei kuitenkaan varmaan kovin paljoa tarvitse tehdä, muutama kerta viikkoon riittää varmaan aika hyvin. Tuo hulivili kuitenkin pihalla (ja sisällä) hyppelee muutenkin niin paljon, että vahvistuuhan se takajalkojen käyttö siinäkin.Käännöksillä haetaan sitten lähinnä sitä takaosan hallintaa.

Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen tämän päivän lopetukseen, koiran kanssa touhuilu vei ajatukset pois koulusta ja sain purettu nimenomaan tuota koulusta syntyvää stressiä. Tästä en kuitenkaan ala tämän enempää jaarittelemaan, toivottavasti joku ainakin tykkää tämäntapaisista postauksista.

Jos joku sielä ruudun toisella puolella tätä blogia vielä vahtaa, laittakaa ihmeessä kommenttia tulemaan siitä mitä tykkäsitte ja mitä haluaisitte mahdollisesti blogissa lukea!





sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Uusia tuulia

Blogi on ollut nyt pitkän aikaa hiljaiselolla, aivan liian pitkän aikaa jos tarkkoja ollaan. Nyt kuitenkin yritän hieman aktivoitua. Sain 16-vuotissynttärilahjaksi oman läppärin, joten ehkä saan nyt hieman aktiivisemmin kirjoiteltua.


Kuvat esiintyneet aikaisemmissakin postauksissa


Tämän postuksen pointti on kuitenkin lähinnä vain hieman palata takaisin blogiin ja kertoa hieman uutisia. Elikkä viime vuoden puolella ilmoitin blogin nimen muuttuvan, ja samalla muuttuu myös sisältö hieman. Jatkossa tulen kirjoittamaan hieman enemmän koirapuolesta, sillä tallille en kovin usein saa ketään kuvaamaan. Eli blogiin tulee enemmän koirajuttuja ihan vaan senkin takia, että saan useammin (toivon mukaan) kirjoitettua.

Mutta nyt siis itse nimeen!

Minulla oli mielessä monia eri vaihtoehtoja, mutta päädyin yhdistelmään Karvamammutin Kuvausretket. Joskus aikoja sitten, kun mietin ensimmäisen kerran blogin perustamista mielessä kävi sana karvamammutti, joka voisi sopia blogin nimeksi (silloinen nimivaihtoehto taisi olla Karvamammutin matkassa tai jotain vastaavaa :D ). Alunperin se tuli mieleen siitä, että lapinkoirat kuitenkin ovat melko karvaisia kavereita ja blogissa kerran kertoillaan niiden elämästä. Päädyin sitten myöhemmin kuitenkin toiseen nimeen, kuten blogin entisestä nimestä näkyy. Nyt kuitenkin kun vanha nimi alkoi tympimään ja päätin vaihtaa sen, tuli mielen sopukoista taas tuo sana karvamammutti mieleen. Kun sen sitten yhdisti jotenkin tähän valokuvausharrastukseeni, oli tuloksena Karvamammutin Kuvausretket. 





Blogissa tullaan siis tästä eteenpäin seuraamaan enemmän koiraelämääni, mutta sekaan mahtuu kuitenkin aina silloin tällöin myös hevostelua, life style-postauksia ja mieleni sopukoiden avaamista, sekä kaikkea maan ja taivaan välillä. Pääaiheena kuitenkin koirat. Tulossa on todennäköisesti vielä tarkempi postaus, missä kerron blogin tavoitteita ja tulevia postauksia tälle vuodelle ja niitä saa aina toki ehdottaakin! 




Tämä postaus saa kuitenkin nyt olla tällainen lyhyempi, koska tästä aiheesta on turha jaaritella tämän enempää. Vanhat postaukset pidän tallella ihan vaan sen takia, että niitä on sitten kiva myöhemmin katsella ja verrata uusiin postauksiin. Sen lisäksi mulla on vanhoissa postauksissa paljon kuvia, joita ei mulla omalla koneella ole, joten niitäkin on sitten aina kiva katsella.

Tämänhetkinen ulkoasu ei varmaan kovin kauaa pysy, en ole siihen täysin tyytyväinen ja kuvia ei ollut kovin montaa käytössä mutta katsotaan sitten milloin ehdin tekemään paremman :).

Mutta pidemmittä puheitta, toivotaan, että uuden nimen myötä blogi aktivoituisi ja saisi uusia lukijoita! 




maanantai 8. kesäkuuta 2015

Jos metsään haluat mennä nyt...

Kuvapostaus viikon takaiselta lenkinltä Brunon kanssa :).







Ajoitus on tärkein ;)



Välillä Bruno joutui myös hihnaan, jos vastaan tuli kävelijöitä tai muita koiria



Tuli kyllä naurettua melko paljon tämän kuvan kohdalla... :D