Sivut

maanantai 26. helmikuuta 2018

Junailijat

Keskiviikkona aamulla viideltä soi herätyskello ja aamupalan sun muun aamutoimien jälkeen hypättiin rinkan ja koiran kera auton kyytiin ja ajeltiin Turun rautatieasemalle. Seitsemältä lähti juna kohti Tamperetta ja Tampereelta vaihdettiin Seinäjoelle menevään junaan.


Lähdettiin hiihtolomaksi siis isovanhempieni luokse Etelä-Pohjanmaalle kyläilemään. Vaikka ajokortti jo allekirjoittaneeltakin löytyy, päädyttiin silti lähtemään junalla sinne. Kortti on käpälässä ollut vasta niin vähän aikaa, jotta ajateltiin yksin noin pitkän matkan ajamisen olevan vähän ikävää eikä välttämättä edes kauhean järkevää, talvikelit kun saattavat vähän petollisia olla. No mutta eniveis, aamulla aikaisin lähti juna Turusta kohti Tamperetta ! Vähän alkuun jänskätti, ensimmäistä kertaa meinaan matkustin yksin pitkää matkaa junalla, ja ensimmäistä kertaa siihen päälle vielä koira mukana. Matka meni kuitenkin hyvin, ja alkuihmettelyn jälkeen B oli oikein asiallisesti ja rauhallisesti junassa. Tampereella tosiaan jouduttiin junaa vaihtamaan, vaihtoaikaa oli reilu 20 minuuttia ja siihen päälle juna tuli vähän myöhässä, niin kerettiin hyvin katsastamaan juna-aseman invavessa ja odotustilat. Toisessa junassa Bruno oli alkuun vähän levottomampi kuin toisessa, pari kertaa se hiljaiseen ja kokeilevaan sävyyn haukahtikin, mutta hiljeni pian. Kaiken kaikkiaan selvittiin hyvin, ja Seinäjoella olivatkin isovanhempani heti jo vastassa, joten päästiin heti takaisin auton kyytiin. Pitkän matkan päätteeksi päästiin vihdoinkin perille joskus puolenpäivän tuntumaan.



Keskiviikosta sunnuntaihin sitten siellä pyörittiin, koira rakastaa maaseutua varmaan yhtä paljon kuin minäkin ja lenkkejä tuli oikein ahkerasti tehtyä. Pakkasta oli joka aamu ainakin -20 astetta, parina aamuna oli enemmänkin. Aurinko paistoi melkein joka päivä ja oli noin niinkun muutenkin tosi nätti ilma koko meidän viipymisen ajan. Lukemista tein jonkun verran (kemian ylppärit tulossa, iik !), mutta lähinnä otin rennosti ja napsin koirasta kuvia. En tiedä kuinka järkevää kameran kunnossa pysymisen kannalta on raahata sitä yhtenään pakkaseen ulos, mutta hyvin se pärjäsi ja paljon tuli kuvamateriaalia muistikortille. Just tuossa yksi päivä tajusin, että mulla on kyseinen kamera ollut kohta jo kolme vuotta ! Uutta runkoa olen jo jonkun aikaa haaveillut, mutta taitaa haaveena pysyä vielä pitkän aikaa. Mulla taitaa olla vähän kallis maku, kun haaveiden kohteilla tuntuu kovin suolainen hinta olevan...




Sunnuntaina tosiaan sitten lähdettiin ajelemaan takaisin kotia kohti, ja myöhään iltapäivällä vihdoinkin päästiin takaisin kotipihaan. Rankka oli taas automatka ja koira oli enemmän kuin tyytyväinen päästessään autosta pois. Mutta sellainen oli meidän hiihtolomamme, hermolomaa sekä koiralle että omistajalle ! Arkeen palaaminen ei nyt ihan mutkattomasti sujunut, bussikorttini unohtui isoveljen lompakkoon, joka on nyt armeijassa ja tänään aamulla nukuin pommiin, jonka seurauksena eka oppitunti jäi kokonaan välistä. Sen lisäksi yhden itsenäisen kurssin digikirjani kanssa on ongelmia. No, sellaista se joskus on, eiköhän se tästä kohta jo taas ala paremmin luistaa !





maanantai 19. helmikuuta 2018

Urpo ja Turpo hangessa

Pitkästä aikaa pääsin ikuistamaan vielä valoisan aikaan urpon ja turpon aka Brunon ja Saagan leikkimistä.













 






 






maanantai 12. helmikuuta 2018

Hankihyppelyä

Lauantaina 10.2. raahasin pitkästä aikaa muutaman esteen esille ja iskin lumihankeen pystyyn. Ajattelin, että olisi mukavaa vaihtelua ja mielenvirkistystä sekä mulle että koiralle päästä pitkästä aikaa vähän hyppelemään, vaikkei mitään kovin kummempia tehtäviä oikein tehtykään. Koira ottikin alkulämpät sopivasti itsekseen samalla, kun esteitä pystytin, riehuivat Saagan kanssa aika tehokkaasti.
Vanha kuva, mutta tältä täälä nyt tällä hetkellä vielä näyttää, toivon mukaan hanget kestäisivät ainakin helmikuun loppuun asti.

Löysin vain kolme estettä, joten mitään monimutkaista ja pitkää tehtävää niihin en jaksanut edes yrittää kehittää, parempi vain kun kerrattiin ihan perusjuttuja. Esteet siis olivat tavallaan peräkkäin, mutta keskimmäinen este oli vähän linjasta sivummalla. Aluksi suunnittelin harjoittelevani ihan perusvalssia, mutta arvioin välimatkat väärin niin eihän niihin väleihin mitään sitten mahtunutkaan tekemään. En jaksanut ruveta esteitä enää siirtelemään, joten kehiteltiin sitten vain jotain muuta valssien sijaan. Tai no pari kertaa sen valssinkin sai johonkin väliin tungettua, mutta muuten ihan vaan perus takaakiertoa ja eteenlähetystä sun muuta perusperusohjausta tehtiin hetken aikaa. Yllättävän hankalaa se oli tuolla hangessa yrittää juosta,  molempien vauhti taisi hyytyä ihan vain alustan raskauden takia. Hyvää vaihtelevaa ja erilaista treeniä kuitenkin normi lenkkeilyn ohelle.

Videonpätkiäkin kuvasin pitkästä aikaa, mutta kamera ei ollut täysin työkykyinen, vaan jälleen kerran pätkäisi itsekseen videot. Kaikkia suorituksia ei siis tallentunut videolle, mutta ei se mitään, hyvä että edes muutamat saatiin ! Edelleen mulla on kuitenkin tuon videoneditointiohjelman kanssa se ongelma, että tällä hetkellä käytössä olevan Filmoran kanssa tulee ilman lisenssiä aika isohkokin vesileima, ja mitään muuta toimivaa ohjelmaa en ole tilalle löytänyt. Lisenssiä en ole ehtinyt ja uskaltanut vielä hankkia, koska en sen toimintaperiaatteista ihan varma ole. Tämä mun läppärini tuntuu muutenkin alkavan vetelemään jo viimeisiään, erinäisiä ongelmia on alkanut ilmenemään. Jos lisenssi nyt sitten esimerkiksi olisi konekohtainen, olisi se aika hukkaan heitetty jos tämä hajoaisi. Windowsin Movie Maker on joskus jollain toisella läppärillä ollut käytössä, mutta tähän kun koitin ladata niin siihenkin herjas lisenssin tarvetta kun videota yritti tallentaa ja jakaa.No, pitää kattoa ja ottaa selvää, jos mä joskus löytäisin sopivan videoeditorin.


Tässä helmi-maaliskuun aikana jossain välissä ajattelin vuokraavani jonkun hallin kerraksi pariksi käyttöön, jotta päästäisiin taas ihan tosissaankin treenailemaan. Kotona en jotenkin saa sitä samaa virettä, kuin hallilla, ja hallilla pystyttäisiin treenaamaan hyppyjen lisäksi myös esimerkiksi kontakteja, joiden tilanteesta en osaa yhtään sanoa treenipuutteen takia. Periaatteessa uuno osaa takajalkatargetin,mutta kun ei olla sitä kunnolla päästy vielä kontaktiesteille asti soveltamaan, joten paha sanoa toimisko se vai ei. Tästä läheltä onneksi tiedän ainakin kolme hallia, joihin pääsee yksinäänkin treenailemaan, joten mahdollisuuksien mukaan ehkä käydään kaikki tsekkaamassa ja katsomassa, mikä sopii meille parhaiten. Ja sitten keväämmällä lumien sulaessa voi tietenkin taas paremmin omassakin pihassa harjoitella perus hyppyjä sun muuta. Alkukesä onkin mulle taas jännää aikaa ja silloin treenit saa jäädä vähemmälle, mutta ei siitä sen enempää nyt tähän postaukseen. ;)




lauantai 3. helmikuuta 2018

Hyvää synttäriä Bruno !

Kolme vuotta se on jo tuossa pyörinyt ja enemmän opettanut kuin olisin ikinä uskonut ! <3